Olemme aikaisemmissa blogikirjoituksissamme muistuttaneet muun muassa lähestyvästä viimeisestä rekisteröinnin takarajasta, joka on siis 31. toukokuuta 2018. Tuohon mennessä viimeisetkin yli 1 tonnin määrinä EU-maahantuodut tai valmistetut esirekisteröidyt aineet on rekisteröitävä Kemikaaliviraston tietokantaan.

REACH on kuitenkin muutakin kuin aineiden rekisteröintiä. REACH-asetus myös rajoittaa tiettyjen vaarallisten aineiden käyttöä. Yksi tapa rajoittaa käyttöä ja kannustaa vaihtoehtoisten aineiden ja menetelmien käyttöön on lupamenettely, johon liittyvää kandidaattilistamenettelyä käsittelin aiemmassa kirjoituksessani. Suoraviivaisempikin rajoittaminen on kuitenkin mahdollista kieltämällä aineen yksittäinen käyttö tai kaikki käytöt – kokonaan. Tätä kutsutaan asetuksen turvaverkoksi, sillä rajoitus voidaan asettaa, jos aineen aiheuttamat riskit ovat liian suuria.

Lyijy on myrkyllinen metalli, jota on käytetty jo tuhansia vuosia erilaisissa käyttökohteissa. Teorian mukaan Rooman valtakunnan tuhon yhtenä osatekijänä saattoi olla roomalaisten krooninen lyijymyrkytys, sillä lyijyä käytettiin muun muassa vesijohdoissa, pikareissa ja ruokailuvälineissä. Lyijyn myrkyllisyys tiedettiin jo varhain, ja sen aiheuttamat haittavaikutukset tunnetaan hyvin. Lyijyllä on nykyisinkin useita käyttökohteita, mutta olennaisempaa kuin kaikkien käyttöjen kieltäminen, on altistumisen ehkäiseminen. Väestön altistuminen lyijylle esimerkiksi pieneni merkittävästi, kun lyijyn käyttö bensiinin lisäaineena kiellettiin 1990-luvulla.

REACH-asetuksella on rajoitettu useita lyijyn käyttökohteita kuluttajakäyttöön tarkoitetuissa esineissä, erityisesti koruissa, mutta myös muissa esineissä, jos ne ovat kooltaan sellaisia, että lapset voivat ne laittaa suuhunsa. Luokitukseensa perustuen lyijyä tai muita lisääntymismyrkyllisiä aineita ei saa myöskään toimittaa kuluttajakäyttöön aineina tai seoksina maaliskuusta 2018 alkaen.

Metsästyskauden alkaessa on hyvä muistaa yksi lyijyn yleisistä käyttökohteista eli metsästyksessä käytettävät luodit ja haulit. Useissa tutkimuksissa on havaittu korkeitakin lyijypitoisuuksia lyijypitoisella luodilla ammuttujen hirvien lihassa, suurimmat pitoisuudet lähimpänä osumakohtaa. Pohjoismaissa suurin osa hirvistä ammutaan lyijyluodeilla. Erään tutkimuksen mukaan (Stokke ym. Suomen Eläinlääkärilehti, 2010) jokaiseen lyijyluodilla ammuttuun hirveen jäi 3,8 grammaa hienojakoista lyijyä.

Vesilinnustuksessa lyijyhaulikielto on ollut voimassa vuodesta 1998 saakka, mutta EU:ssa pohditaan jo kattavampaa lyijyhaulikieltoa. Ehdotetun rajoituksen mukaan lyijyhaulit tulisivat kielletyksi kaikessa kosteikoilla (wetland) tapahtuvassa metsästyksessä. Tiukimman tulkinnan mukaan se tarkoittaisi kaikkia turvemaita eli merkittävää osaa koko Suomen pinta-alasta.

_______________________________________________________________________

Kirjoittaja: Aleksis Ahvensalmi, aleksis.ahvensalmi@linnunmaa.fi, 0400 584 845.

Aleksis on erikoistunut ympäristöoikeuteen ja erityisesti REACH-asetukseen. Hänen tehtäviinsä kuuluu lisäarvoa tuottava ongelmanratkaisu vaativissakin juridisissa kysymyksissä esimerkiksi REACH-asetuksen lupamenettelyyn sekä teollisuuden sivuvirtoihin liittyvissä kysymyksissä ja muutoksenhakuprosesseissa. Aleksiksella on useiden vuosien työkokemus Suomen ja EU:n jäte- ja ympäristönsuojelu- sekä kemikaalilainsäädäntöä koskevista toimeksiannoista.