Perustilaselvityksessä yhdistetään historiatietoa, uusia tutkimuksia ja viranomaisvaatimuksia. Eri näkökannat huomioonottava selvitys takaa kaikkia osapuolia tyydyttävän lopputuloksen. Asiantuntijan rooli on tunnistaa lähtökohdat, suunnitella riittävät selvitykset ja laatia laadukas raportti.

 

Perustana laitoskatselmus

Maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen laatimisvelvoite astui voimaan ympäristönsuojelulain uudistuksen yhteydessä 1.9.2014. Direktiivilaitosten tulee laatia maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys, jos sen toiminnassa käytetään, varastoidaan, tuotetaan tai muutoin syntyy merkityksellisiä vaarallisia aineita. Selvitys tehdään uuden ympäristöluvan hakemisen tai luvan päivittämisen yhteydessä. Ympäristöministeriö on laatinut selvityksen tekemiseen kattavan ohjeistuksen. Vakiintuneita käytäntöjä selvityksistä on alkanut muodostua tai ennemminkin suuntaa-antavia linjauksia selvityksien laajuudesta. Seuraavat termit nousevat syystäkin esille perustilaselvityksen yhteydessä; historia, merkitykselliset aineet ja ympäristöolosuhteet. Nämä ovat perustilaselvityksen ydin.

Teollisuuden ympäristövastuu toteutetaan toiminnanharjoittajan velvoitteena palauttaa maaperä siihen tilaan, johon se on perustilaselvityksen yhteydessä määritetty. Tällöin toiminnanharjoittajan on osoitettava, että suojelutoimet ovat olleet riittäviä eikä maaperän ja pohjaveden tila ole merkittävästi muuttunut perustilasta. Mikäli muutos on ollut merkittävä, tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joilla palautetaan maaperän tila perustilaselvityksessä määritettyyn tilaan.

Laitoskatselmus on perustilaselvityksen lähtökohta. Katselmuksessa tunnistetaan yhdessä laitoksen edustajan ja selvityksiin perehtyneen asiantuntijan kanssa laitosalueen huomioitavat kohteet ja määritetään ne alueet, joilla maaperän ja pohjaveden haitta-ainetutkimukset toteutetaan. Menettelyllä turvataan mahdollisimman perusteellinen pohjatyö ja -tieto, joka puolestaan rajaa merkittävästi maaperän ja pohjaveden haitta-aineiden tutkimuksien määrää ja laatua.

 

Asiantuntijuus ja toimiva yhteistyö takaavat onnistumisen

Asiantuntijan kannalta perustilaselvitykset ovat mielekkäitä ja haastavia projekteja. Haasteellisen ympäristön ja historiasuhteiden taustat ovat syytä selvittää hyvin, jotta muodostuu käsitys alueen ominaispiirteistä. Jokainen selvitys on ainutlaatuinen, jolloin vankka asiantuntemus on edellytys laadukkaalle arviointityölle. Yksi mielenkiintoisimmista perustilaselvityksistä, joka Linnunmaalla on toteutettu, on Corenso United Oy Ltd Porin kartonkitehtaan selvitys.

Linnunmaa toteutti perustilaselvityshankkeen Porin kartonkitehtaalla, kun asia tuli ajankohtaiseksi ympäristöluvan päivittämisen yhteydessä. Tehtaan tuotantopäällikkö, Minna Kurittu, painottaa yhtenä työn kulmakivistä projektin järkevää suhteuttamista ja luottaa asiantuntijan kykyyn hallita tämä onnistuneen projektin perusedellytys. Hankkeen alussa ei Kuritulla ollut selvää käsitystä siitä, mitä kaikkea työ voi pitää sisällään. Mikäli alueelta ei ole tehty aikaisempia maaperän ja pohjaveden haitta-ainetutkimuksia, voivat kustannukset nousta hyvinkin suuriksi. Selvitys edellyttää tutkimuksia maaperän ja pohjaveden haitta-ainepitoisuuksista.

Linnunmaa valikoitui Minna Kuritun palveluntarjoajien listalle yksiselitteisesti; saman katon alta löytyy monen alan osaaminen. Tämä on oleellinen seikka ajatellessa myös perustilaselvityksen sisältöä, jossa vaaditaan ympäristöasiantuntijoiden osaamisen lisäksi niin kemikaali-, teollisuus- kuin lakiasiantuntijoidenkin tietotaitoa ja osaamista. Toinen seikka, joka vaikutti palveluntarjoajan valintaan, oli Linnunmaan yhteistyö Insinööritoimisto Gradientti Oy:n kanssa. Gradientti Oy omaa pitkän kokemuksen tuoman asiantuntijuuden maaperän ja pohjaveden haitta-ainetutkimuksien näytteenoton toteuttamisesta. Kokemus kenttätyöskentelystä ja näytteenotosta on välttämätön, sillä kohteet ovat usein hyvin haastavia ja tilanne elää myös näytteenoton aikana. Tässäkin asiantuntijuus korostuu.

 

Historian havinaa kannattaa kuunnella

Perustilaselvitys muodostuu laajasta raportista, jossa käydään laitosalueen historia ja parhaimmillaan koko käyttöhistoria läpi. Mitä tarkemmin alueen maaperän historiasta tiedetään, sitä tehokkaammin tutkimusalueet voidaan rajata, mikä puolestaan säästää selvää rahaa. Tämän lisäksi tärkeää on pystyä arvioimaan, mistä maaperään mahdollisesti päätyneet aineet ovat voineet olla peräisin.

Kulmakiveksi nousi myös Porin kartonkitehtaan selvityksen yhteydessä juuri toimintahistoria. Minna Kurittu oli yhtä mieltä historiatiedon kartoittamisen tärkeydestä erityisesti, kun kyseessä on hyvin vanha teollisuusalue. Pori oli kaikkinensa mielekäs ja useita haasteita tarjoava kohde; teollisuusalueen 1900-luvun alkuun ulottuva historia, ympäristöolosuhteiden ominaisuudet sekä nykyisen teollisuusalueen tiiveys useine toiminnanharjoittajineen. Kitkaton yhteistyö antaa asiantuntijalle oikeat eväät perusteelliseen, mutta riittävän napakkaan etenemiseen.

 

Kohtuus kaikessa  

Mikä on riittävä perustilaselvitys? Lainsäädäntö asettaa rajaviivat, mutta tulkintoja on monenlaisia. Lain tulkinta on tärkeässä asemassa, jotta roolit ja tarpeet osataan tunnistaa. Tasapainon tunnistaminen toiminnanharjoittajan, asiantuntijan ja viranomaisen näkemyksen välillä on avainasemassa. Tätä tulkittiin tehokkaasti myös Kuritun mielestä. Viranomaisten on syytä muistaa tapauskohtaisuus huomioiden kyseisen laitoksen toiminta, merkitykselliset vaaralliset aineet ja ympäristöolosuhteet. Perustilaselvitystä tehtäessä ei esimerkiksi edellytetä maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia (PIMA) eikä perustilaselvityksen ole tarkoitus korvata sitä. Joissain tilanteissa selvityksen aikana tehdyt havainnot voivat johtaa myös PIMA-asetuksen mukaiseen selvitykseen.

Avaimet riittävän perusteelliseen perustilaselvitykseen löytyvät asiantuntijuuden kautta.

____________________________________________________________________________________________________________________________

Kirjoittaja: Greta Waissi, ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusasiantuntija. FT (ekotoksikologia), Ins. AMK (ympäristötekniikka) 0400 820 008, greta.waissi@linnunmaa.fi.

 

Blogitekstin kirjoittaja työskentelee Linnunmaalla ympäristö- ja kemikaaliturvallisuuden asiantuntijana ja on perehtynyt perustilaselvityksien tekoon. Lisäksi Waissin työnkuvaan kuuluvat muun muassa ympäristöriskiarvioinnit sekä REACH- ja kemikaaliturvallisuuspalvelut