Ympäristönsuojelulakiin on valmisteilla kevennettyjä menettelyjä, jotka koskevat mm. eläinsuojia ja elintarviketeollisuuden laitoksia. Uusi menettely mahdollistaisi mm. suuremman nautamäärän pitämisen viranomaiselle tehtävällä ilmoituksella, eli ilman ympäristölupaa. Eläinten pitoon liittyvien hajuhaittojen takia ilmoituksenvarainen toiminta saattaisi kuitenkin siirtyä viranomaisarvioinnissa ympäristölupamenettelyyn. Lakimuutoksen myötä ilmoituksenvaraisuus koskisi myös eräiden elintarvike- ja rehuteollisuuden laitosten toimintaa. Vasta muutoksen soveltamisesta saatujen kokemusten jälkeen on mahdollista arvioida, miten hyvin uudistuksilla tavoiteltava lupakäytäntöjen sujuvoittaminen toteutuu käytännössä.

 

Mikä muuttuu eläinsuojien osalta?

Ympäristöministeriön asettaman ympäristönsuojelulain uudistamishankkeen myötä on tullut voimaan uusi ympäristönsuojelulaki muutoksineen. Nyt ympäristönsuojelulakiin on valmisteilla ilmoitusmenettely. Ilmoitusmenettely koskisi mm. eläinsuojia, jotka aiemmin ovat tarvinneet ympäristöluvan eläinten tai eläinyksiköiden määrän perusteella. Luvanvaraisiksi jäisivät edelleen ympäristövaikutuksiltaan mittavat eläinsuojat kuten direktiivilaitoksiksi luettavat sikalat ja siipikarjakasvattamot. Kuitenkin entistä suuremman nautamäärän pitäminen olisi mahdollista toiminnasta tehtävällä ilmoituksella – ilman ympäristölupaa.

Ilmoitusmenettelyn soveltamisalaan kuuluvat eläinsuojat lausuntokierroksen jälkeen:

Eläinmäärän perusteella:

  • Lypsylehmät -> vähintään 50 alle 300
  • Lihanaudat -> vähintään 100 alle 500
  • Emolehmät -> vähintään 130 alle 600
Eläinyksikkökertoimilla laskettuna:

  • Lypsylehmät -> vähintään 540 alle 3240
  • Lihanaudat -> vähintään 570 alle 2850
  • Emolehmät -> vähintään 559 alle 2580
  • vähintään 60 hevoselle tai ponille ja eläinyksikkömäärä alle 3000;
  • vähintään 250 uuhelle tai vuohelle ja eläinyksikkömäärä alle 3000;
  • vähintään 100 ja alle 750 täysikasvuiselle emakolle;
  • vähintään 250 ja alle 2 000 lihasialle;
  • vähintään 4 000 ja alle 40 000 munituskanalle tai
  • vähintään 10 000 ja alle 40 000 broilerille

 

Luukulta toiselle – muutoksia viranomaisten vastuunjaossa

Kaikki eläinsuojien ilmoitukset käsiteltäisiin jatkossa kunnissa. Viranomaisten vastuunjaon muuttuessa kunnille lankeaa entistä isompi työmäärä ja maatalousvaltaisissa kunnissa ilmoitusten käsittelyn oletetaan vaativan mittavia panostuksia. Nykyiset ELY-keskusten valvomat eläinsuojat, joita muutos koskee, siirtyisivät kuntien valvottavaksi vuoden 2020 alusta.

Uusista eläinsuojista, tai niistä, joissa toiminta merkittävästi muuttuu, ilmoitus tulee tehdä vähintään 120 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Poikkeustapauksissa viranomainen voi sallia toimenpiteeseen ryhtymisen tai toiminnan aikaisemmin. Ilmoituspäätöstä on noudatettava, vaikka siitä valittaisi. Ilmoituspäätöksen tarkoitus on varmistaa, että toiminta täyttää lakisääteiset vaatimukset toiminnan sijoittumisesta, päästöistä ja niiden ehkäisemisestä, jätteistä sekä toiminnan päästöjen ja vaikutusten tarkkailusta. Toimintaa ei saa aloittaa, jos viranomaiselta tulee kieltävä päätös – tai jos asia siirretään ympäristölupamenettelyyn.

Ilmoitusmenettelyn lisäksi tällä hetkellä on valmisteilla eläinsuojia koskeva asetus. Asetuksessa säädettäisiin keskeisimmistä eläinsuojien ympäristönsuojeluvaatimuksista kuten jätevesien hallinnasta, lannan hyödyntämisestä ja jätteiden käsittelystä. Lisäksi uusien ja laajentavien eläinsuojien sijainninohjaus tapahtuisi asetuksen liitteeksi valmisteltavan etäisyystaulukon, ”hajutyökalun”, avulla.


Naapurisopu koetuksella?

Lausuntokierroksella esitettiin kritiikkiä mm. siitä, että ympäristölupaa edellytetään ympäristövaikutuksiltaan huomattavasti pienempiin sikaloihin ja kanaloihin kuin nyt ilmoitusmenettelyyn siirrettäväksi esitettyihin suuriin nautatiloihin. Lausuntokierroksella tuotiin esille, että hajuhaittojen takia toiminnasta saattaisi aiheutua naapuruussuhdelain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Tästä johtuen ilmoitusmenettelystä huolimatta eläinsuojat olisivat usein tapauskohtaisen arvion perusteella tapauksessa ympäristöluvan tarpeessa. Arvioitiin myös, että asetuksen sisältö ja sijainninohjaukseen laadittavan ”hajutyökalun” toimivuus vaikuttaa ilmoituskäytännön toimivuuteen.

Ilmoitusmenettely elintarvikkeiden ja rehujen valmistajille, jätevesien puhdistus avainasemassa

Jatkossa ympäristöluvan sijaan ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluisivat ne elintarvike- ja rehuteollisuuden laitokset, joiden jätevedet johdetaan luvanvaraiselle puhdistamolle. Poikkeuksena muutoksiin olisivat kalaa tai jalostustuotteita käsittelevät tai jalostavat laitokset sekä margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistavat laitokset. Niiden toiminta säilyisi luvanvaraisena jatkossakin.

Lausuntokierroksella elintarvike- ja rehuteollisuutta koskevaa lakimuutosta kannatettiin, mutta tuotiin esiin, että jätevesien esikäsittelystä tulisi määrätä erikseen ja että jätevesille tulee olla asianmukaiset raja-arvot sekä niiden seuranta. Myös jätevedenpuhdistamon kapasiteetin riittävyys tulisi varmistaa. Esitettiin myös, että vesihuoltolaitosta tulee kuulla ilmoitusmenettelyssä.

 

Lisätietoa: elintarviketurvallisuusasiantuntija Heidi Määttä, 050 395 7189, heidi.maatta@linnunmaa.fi