Tammikuun jälkipuoliskolla Ruokaviraston (ent. Evira) Helsingin toimipaikassa pidetty seminaari hyönteisalan toimijoille kokosi runsaan joukon aiheen parissa työskenteleviä tahoja paikalle ja kuulijoita etäyhteyksien päähän. Teeman ympärille kokoontuivat yhteen niin viranomaiset, elintarvikehyönteisten kasvattajat ja jalostajat kuin alan liittyvän tutkimuksen asiantuntijat.

Ruokaviraston ylitarkastaja Minna Anthoni muistutti puheenvuorossa hyönteisten elintarvikekäyttöön liittyvistä allergeeniriskeistä sekä niiden hallinnasta.

Hyönteiset ovat uuselintarvikkeita EU:ssa, siirtymäaika on meneillään

Elintarvikkeet, jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu eläimistä, ja joita ei ole käytetty merkittävässä määrin ihmisravintona EU:ssa ennen 15.5.1997, kuuluvat uuden uuselintarvikeasetuksen (EU) 2015/2283 piiriin. Asetus tuli kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2018 alussa. Aiemman uuselintarvikeasetuksen tulkintaeroista johtuen kokonaisten hyönteisten ei katsottu täyttävän uuselintarvikkeen kriteerejä joissakin EU-maissa, jolloin ne pääsivät markkinoille ilman uuselintarvikehyväksyntää.

Uuden asetuksen mukaan markkinoilla Suomessa saavat elintarvikkeena olla siirtymäaikana eli 1.1.2019–1.1.2020 kaikki sellaiset hyönteislajit, jotka ovat olleet elintarvikkeena laillisesti markkinoilla EU-maassa ennen 1.1.2018, ja joista on jätetty uuselintarvikehakemus 1.1.2019 mennessä. Kaikki toimijat saavat myydä ja markkinoida näitä hyönteislajeja ja niistä valmistettuja tuotteita elintarvikkeina. Hyönteislajeja on tällä hetkellä kahdeksan, joista esimerkkinä kotisirkka (Acheta domesticus) ja trooppinen kotisirkka (Gryllodes sigillatus).

Hyönteistuotantoon sovelletaan yleisiä elintarvikelainsäädännön vaatimuksia, koska erityistä hyönteisiä koskevaa EU:n tai Suomen kansallista lainsäädäntöä ei vielä ole. Hyönteisten elintarvikekäyttö tullaan huomioimaan elintarvikelain kokonaisuudistuksessa ja elintarvikehygienia-asetuksissa. Samanlaiset periaatteet pätevät lainsäädännön velvoitteiden osalta niin elintarvikkeiksi tuotettaviin hyönteisiin kuin perinteiseen lihantuotantoonkin.

 

Hyönteisten kasvattajat ja elintarvikkeiden jalostajat vastaavat tuotteiden turvallisuudesta

Seminaarissa käytiin läpi tärkeitä teemoja, joita hyönteisten tuotantoketjuun liittyy. Alkutuotannon toimijan tulee tehdä ilmoitus toiminnastaan sekä rekisteröityä rehualan toimijaksi. Kasvatuksessa käytettävien rehujen soveltuvuus ja jäljitettävyys ovat keskeisiä varmistettaessa tuotantoketjun turvallisuutta. Rehujen tulee olla peräisin hyväksytyiltä rehualan toimijoilta. Samoin hyönteisten käyttöä tuotantoeläinten ja lemmikkieläinten rehuissa säädellään. Sivutuoteasetuksen vaatimusten mukaisesti tuotannon sivutuotteiden kuten lannan käsittelyn ja kasvatusalustojen hävittämisen tulee tapahtua asianmukaisesti, eläintautiriskit huomioiden. Lisäksi on varmistuttava, että hyönteisten eri kehitysvaiheet eivät pääse leviämään ympäristöön (kasvatusalustojen pakastaminen.) Lantaa voi käyttää oman tilan lannoitustarpeisiin ilman ilmoitusta tai sopimuksella toiselle tilalle, mutta lannoitevalmisteita myyntiin valmistavan on haettava laitoshyväksyntää Ruokavirastosta.

Alkutuotannon toimija voi lopettaa hyönteiset esimerkiksi jäädyttämällä tai pakastamalla. Mikäli hyönteisiä halutaan käsitellä jollain muulla tavoin, kuten keittää tai höyryttää, tulee näiden toimenpiteiden tapahtua ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa. Elintarvikehuoneistoilmoituksen yhteydessä tulee esittää omavalvontasuunnitelma, missä määritellään mm. prosessin kannalta tärkeät hallintapisteet, tuotantotilojen puhtaanapidon sekä muiden tarpeellisten tukijärjestelmien keinot elintarvikehygienian toteutumiseksi. Hyönteisten kaikkia mikrobiologia riskejä ei tunneta, joten Ruokavirasto suosittelee niiden kuumentamista kauttaaltaan + 75 C asteeseen ennen niiden käyttämistä ravinnoksi. Kypsennyslämpötilojen valvonta on yksi omavalvonnassa huomioitavista kriittisistä pisteistä. Tuotteiden turvallisuus varmistetaan tuotteista ja tuotantotiloista tehtävillä mikrobiologisilla analyyseillä. Näytteenottotiheyttä määritellessä huomioidaan toiminnan laajuus. Elintarvikkeen valmistusprosessin laatua valvotaan määrittämällä tuotteista ja pinnoilta

  • aerobiset kokonaisbakteerit,
  • bacillus cereus -ryhmä,
  • enterobakteerit,
  • Escherichia coli,
  • hiivat ja homeet,
  • koagulaasipositiiviset stafylokokit ja
  • sulfiittia pelkistävät klostridit.

 

Sellaisinaan syötäviä kuivattuja hyönteisiä valmistavan toimijan tulee varautua Listeria monocytogenes -määrityksiin sekä tuotteista, että niiden käsittelypinnoilta. Säilyvyyden varmistamiseksi tehtävissä analyyseissä raja-arvoina voidaan käyttää elintarviketeollisuusliiton suosituksen mukaisia ohjausarvoja viimeisenä käyttöpäivänä.

Allergeenien hallintaakaan ei voi unohtaa. Hyönteisproteiinit voivat aiheuttaa oireita allergikoille. Samoja yleisallergeeneja on äyriäisillä ja hyönteisillä, niveljalkaisilla ja hämähäkkieläimillä. Tästä johtuen hyönteisruoka saattaa aiheuttaa allergisen reaktion henkilöillä, jotka ovat allergisia esim. pölypunkille tai katkaravulle. Mikäli hyönteisiä käsitellään samoissa tiloissa ja samoilla välineillä muiden elintarvikkeiden kanssa, on hyönteiset huomioitava osana allergeenien hallintaohjelmaa omavalvonnassa ja pakkausmerkinnöissä (elintarviketietoasetus). Myös gluteenipitoisuus tulee huomioida. Hyönteiset saattavat sisältää gluteenijäämiä, joita niihin on päätynyt rehusta. Gluteiinipitoisuuden määritykset tuotteista ja pinnoilta auttavat määrittelemän tarvittavat puhtaanapitoon ja ristikontaminaation estämiseen tähtäävät toimenpiteet. Lisäksi gluteenin määrä tarvittaessa on huomioitava ja ilmoitettava elintarvikkeiden pakkauksissa.

Erittäin asiapitoiset esitykset Ruokaviraston väeltä ja viranomaisten tekemä rakentava yhteistyö saivat kiitokset alan toimijoilta, joita kuultiin seminaarin loppupuolella. Hyönteisten kasvattajien edustajat muistuttivat siitä, että Suomessa on paljon osaamista aihealueeseen liittyen ja osaaminen on Euroopan huippua. Kuitenkin tuotannon automatisointi ja keskitetty hyönteiselintarvikkeiden valmistaminen ovat seuraavia haasteita, joiden selättämisellä tähdätään alan kannattavuuden parantamiseen ja kehittämiseen tulevaisuudessakin.

____________________________________________________________________________________________

Kirjoittaja: elintarviketurvallisuusasiantuntija Heidi Määtän tehtäviin kuuluvat muun muassa riskinarviointien ja omavalvontasuunnitelmien sekä elintarviketurvallisuusvirastolle (Evira) tehtävien hakemusten ja ilmoitusten laadinta. Lisäksi Heidi laatii pakkausmerkintöjä ja tekee erilaisia uuselintarvikkeisiin liittyviä toimeksiantoja. Ennen uraansa Linnunmaalla hänelle on kertynyt yli 10 vuoden työkokemus elintarviketeollisuudesta laatupäällikkönä. Heidillä on erityisesti kokemusta elintarviketeollisuuden laadunvalvonnasta sekä liha-alan laitoksia ja eläinperäisiä sivutuotteita koskevasta lainsäädännöstä ja viranomaisvaatimuksista. ISO 22000 -hallintajärjestelmän vaatimusten mukaisen toiminnan ylläpitämisen lisäksi Heidillä on kokemusta elintarvikelain mukaisesta omavalvonnasta ja ISO 9001 ja ISO 14001 -standardeista. Heidin erityisosaamiseen kuuluvat elintarvikehygienia ja laitosten puhtaanapito sekä pesu- ja desinfiointiaineet. Heidi on Eviran hyväksymä hygieniaosaamistestaaja.