Kun parhaan käytettävissä olevan tekniikan (ns. BAT-tekniikan) asemaa vahvistettiin vuoden 2010 teollisuuspäästödirektiivissä ja myöhemmin vuonna 2014 voimaan tulleessa ympäristönsuojelulaissa, tavoitteena oli yhtenäistää EU-maiden teollisuutta koskevaa vaatimustasoa ja ympäristölupapäätöksiä.  Nykylainsäädännön mukaan kaikilta teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvilta laitoksilta edellytetään samaa parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla saavutettavissa olevaa päästötasoa, joka on määritetty toimialakohtaisissa BAT-päätelmissä.

Ensimmäisten lupaharkintaa sitovasti velvoittavien BAT-päätelmien joukossa julkaistiin Suomelle tärkeät massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmät vuonna 2014. Päätelmien johdosta suuri osa Suomen sellu- ja paperitehtaista joutui jättämään hakemuksen ympäristöluvan tarkistamiseksi, sillä aiemmat lupamääräykset eivät vastanneet BAT-päätelmien vaatimustasoa. Jo näiden hakemusten laatimis- ja käsittelyvaiheissa oli nähtävissä, kuinka BAT-päätelmiin sisältyvät yleistykset ja tulkinnanvaraisuudet vaikeuttavat niiden soveltamista käytäntöön ja lupaharkintaan. Tämä heijastuu myös lupamääräysten tasapuolisuuteen ja jo nyt annettujen päätösten perusteella on selvää, että päätösten yhtenäistämisen tavoite jo pelkästään kansallisella tasolla näyttää jäävän osin toteutumatta. Sen sijaan päätöksiin on yhtenäisen eurooppalaisen käytännön nimissä jouduttu sisällyttämään lupamääräyksiä ja päästöraja-arvoja, joiden tarkoituksenmukaisuus Suomen olosuhteissa ja täällä vallitsevilla tarkkailu- yms. käytännöillä on kyseenalaista. Mielenkiinnolla seuraamme, onko BAT-päätelmien avulla kuitenkin pystytty tasaamaan eri maiden välistä epäsuhtaa, kun kaikkien lupapäätösten tulisi olla BAT-päätelmien mukaisia syyskuussa 2018.

Seuraava merkittävä, Linnunmaankin asiakaskuntaa laajasti koskettava etappi tulee olemaan suuria polttolaitoksia koskevien ns. LCP BAT-päätelmien julkaisu (näillä näkymin loppuvuodesta 2017) ja niiden vieminen teollisten yritysten ja energiateollisuuden lupapäätöksiin. Soveltamisalan moninaisuudesta johtuen jo pelkästään BAT-vertailuasiakirjan (BREF) valmisteluun liittyvän tietojen vaihdon ja eri jäsenvaltioiden ja intressitahojen näkemysten yhteensovittaminen yhteiseksi BREF-dokumentiksi ja BAT-päätelmiksi on ollut haaste. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin kompromissiesitykseksi lopulta muotoillut päätelmät vastaavat todellista tilannetta ja tuleeko esimerkiksi BAT-poikkeamien merkitys lupapäätöksissä korostumaan. Haasteita liittynee ainakin biomassa- ja turvelaitoksia koskevien päästötasojen saavuttamiseen, joihin ei myönnetty helpotuksia Suomen esittämällä tavalla. Nyt kun päätelmät ovat jo hyväksyntävaiheessa, on toiminnanharjoittajien valveutuneisuus hakemusten laatimisvaiheessa ja mahdollisten BAT-poikkeamahakemusten perusteluissa avainasemassa siinä, millaisiksi päästöraja-arvot lopulta lupapäätöksissä muotoutuvat.

Aiheesta voi lukea lisää sivulla Teollisuus ja BAT. 

Kirjoittaja: Emilia Lier (perhevapaalla). Emilia on Linnunmaan johtavia ympäristöasiantuntijoita, jonka erityisosaamiseen kuuluvat yritysten ympäristöluvat ja BAT. Emilian osaamisessa yhdistyvät vahva tekniikan ja juridiikan tuntemus sekä kyky toimia yhteistyössä niin viranomaisten kuin muiden sidosryhmien kanssa. Emilian perhevapaan aikana BAT:a koskevia toimeksiantoja hoitaa Reetta Hurmekoski DI (energiatekniikka), 040 350 3167, reetta.hurmekoski@linnunmaa.fi.

Kuva: Shutterstock