Jätteenkäsittelyn BAT-päätelmät tulossa

Jätteenkäsittelyn BREF-vertailuasiakirjan sisällöllisesti valmis luonnos on julkaistu lokakuussa 2017. Näin ollen on odotettavissa, että mahdollisesti tänä vuonna julkaistaan jätteenkäsittelyn BAT-päätelmät. Päätelmät koskettavat Suomessa arviolta noin 150 direktiivilaitosta.

BAT-päätelmien julkistaminen voi näiden laitosten osalta johtaa ympäristöluvan tarkistamisen tarpeeseen. Laitosten toiminnan ja ympäristöluvan on oltava BAT-päätelmien mukaisia viimeistään neljän vuoden sisällä päätelmien julkistamisesta. Kuuden kuukauden sisällä julkistamisesta laitosten on toimitettava valvojalle selvitys siitä, tuleeko ympäristölupa tarkistaa seuraavan neljän vuoden sisällä tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa valvojalle lupahakemuksen jättämisen aikataulu.

BAT käsittää osittain jätehierarkian kaksi alinta porrasta: recovery (hyödyntäminen) ja disposal (loppukäsittely). Kaatopaikkasijoitus ja jätteenpoltto eivät sisälly jätteenkäsittely BAT-päätelmiin, joskin jätteiden käsittely polttoa tai kaatopaikkasijoitusta varten voivat sisältyä. Tiivistettynä BAT-päätelmät tulevat koskemaan mm.:

  • Vaaralliset jätteet: loppukäsittely ja hyödyntäminen (recovery), kun kapasiteetti yli 10 t/d
  • Ei-vaaralliset jätteet:
    • loppukäsittely, kapasiteetti yli 50 t/d
    • hyödyntäminen tai hyödyntämisen ja loppukäsittelyn yhdistäminen, kapasiteetti yli 75 t/d

Sisällöllisesti valmis luonnos ladattavissa täältä (englanniksi).

Lisätietoa: Reetta Hurmekoski, reetta.hurmekoski@linnunmaa.fi, 040 350 3167

_____________________________________________________________________

Uusi MARA-asetus astunut voimaan 1.1.2018

Tämän vuoden alusta on astunut voimaan uusi valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, eli ns. MARA-asetus (843/2017). MARA-asetus helpottaa eräiden jätteiden käyttöä tietyissä kohteissa, joissa jäte voi korvata luonnon kivi- ja maa-ainesta. Ilman ympäristölupaa hyödynnettäviä jätteitä ovat:

  • betonimurske,
  • eräät lentotuhkat,
  • leijupetihiekka,
  • yhdyskuntajätteen polttolaitoksella syntyvä käsitelty pohjakuona,
  • tiilimurske,
  • asfalttimurske ja -rouhe,
  • valimohiekat,
  • kalkit sekä
  • rengasrouhe ja kokonaiset renkaat.

Maarakentamiskohteita ovat:

  • väylät,
  • kentät,
  • vallit sekä
  • teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteet.

Ympäristölupaa ei tarvita, jos jätteen laadunhallinta ja hyödyntäminen järjestetään asetuksen edellyttämällä tavalla ja hyödyntämispaikan haltija ilmoittaa toiminnasta valvontaviranomaiselle, eli ELY-keskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten.

Jätteille on asetettu käyttökohteittain jätejaekohtaiset enimmäishaitta-ainepitoisuudet. Näin ollen jätejakeiden enimmäispitoisuudet vaihtelevat sen mukaan, mihin rakenteeseen jätettä käytetään. Niin hyödynnettävien jätteiden kuin maarakentamiskohteiden määrää on lisätty suhteessa aiemmin voimassa olleeseen, samannimiseen asetukseen. Asetuksella pyritään huomioimaan laajemmin teollisia symbiooseja ja kiertotaloutta.

Lue lisää myös huomioita MARA-asetuksen valmistelusta Linnunmaan blogista.

Lisätietoa: Ympäristöasiantuntija Reetta Hurmekoski, reetta.hurmekoski@linnunmaa.fi, 040 350 3167

Lakiasiantuntija Eija Miettinen, eija.miettinen@linnunmaa.fi, 040 632 8445

____________________________________________________________________

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ja valituslupajärjestelmän laajennus

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013, ns. kaatopaikka-asetus) on vuoden 2016 alusta saakka rajoittanut biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen sijoittamista kaatopaikoille. Kaatopaikka-asetuksen 35 §:n nojalla lupaviranomaisella on mahdollisuus myöntää poikkeuslupa biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävän jätteen kaatopaikkakiellosta. Poikkeuksen myöntäminen on mahdollista, mikäli poikkeuksen hakija pystyy luotettavasti osoittamaan, että jäte ei ominaisuuksiensa vuoksi sovellu käsiteltäväksi muulla tavoin kuin sijoittamalla kaatopaikalle.

Useat toiminnanharjoittajat ovatkin hakeneet muutosta saamiinsa poikkeuslupapäätöksiin. Vuoden 2016 osalta aluehallintovirastot ovat myöntäneet poikkeuslupia verrattain usein. Sittemmin linja on tiukentunut. Käytännössä poikkeuslupahakemusten hylkääminen on johtanut tilanteeseen, missä esimerkiksi varastointikapasiteetin riittävyys on koeteltuna. Toiminnanharjoittajien kielteisistä poikkeuslupapäätöksistä tekemiä valituksia ei tähänastisessa oikeuskäytännössä ole hyväksytty. Lähiaikoina on odotettavissa lisää päätöksiä ja kevään 2018 aikana pääsemme näkemään, millaiseksi muutoksenhakutuomioistuimen linja muodostuu.

Näissäkin valitusasioissa on hyvä pitää mielessä, että valituslupajärjestelmää on laajennettu. Näin ollen 1.1.2018 alkaen hallinto-oikeuden antamista päätöksistä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus antaa tähän luvan. Tämä tulee korostamaan niin lupaviranomaisten kuin hallinto-oikeuden päätösten painoarvoa. Täten on hyvä huomioida, että niin hakemuksessa kuin mahdollisessa valituksessa on panostettu laatuun.

Lue lisää kaatopaikkakiellosta Linnunmaan blogista.

Lisätietoa: Eija Miettinen, eija.miettinen@linnunmaa.fi, 040 632 8445